Vieraat 2026
Tutustu festivaalimme kansainvälisiin ja kotimaisiin tekijä- ja puhujavieraisiin!
Taiteilijavieraat
Albert Oehlen
Albert Oehlen (s. 1954) tunnetaan yhtenä Euroopan merkittävimmistä nykytaiteilijoista, joka on yli neljän vuosikymmenen ajan tutkinut nimenomaan maalaustaiteen mahdollisuuksia jatkuvan kekseliäästi. 2020-luvun alussa Oehlen ryhtyi yllättäen tekemään kokoillan elokuvia, joita on ilmestynyt tähän mennessä neljä, ja jotka hänen ainoastaan omia sääntöjään noudattavien maalaussarjojensa tavoin ovat kaikki omanlaisiaan muunnelmia samasta aiheesta. Taiteilija saapuu Mänttä-Vilppulaan esittelemään kaikki neljä pitkää elokuvaansa – paitsi ensi kertaa Suomessa, myös ensi kertaa kokonaisena sarjana ylipäänsä missään. Lisäksi ohjelmassa on Oehlenin uunituore Cézanne-aiheinen lyhytelokuva sekä maalausaiheinen keskustelutilaisuus. Albert Oehlenin Suomen-vierailu lukeutuu ilman muuta vuoden 2026 kuvataidetapauksiin!
Albert Oehlenin vierailua on tukenut Deutsches Kulturzentrum Tampere.
Sofia Bohdanowicz
Kanadalainen elokuvantekijä Sofia Bohdanowicz (s. 1985) on luonut viimeisen kymmenen vuoden aikana täysin omanlaisensa faktaa ja fiktiota sekoittavan teoskokonaisuuden, joka esitetään ohjaajan Taidekaupungin-vierailulla ensimmäistä kertaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Elokuvia sitoo toisiinsa niiden päähenkilö, Bohdanowiczin vakionäyttelijän (sekä ajoittaisen kanssaohjaajan ja -käsikirjoittajan) Deragh Campbellin esittämä “arkistoetsivä” Audrey Benac, joka tarinasta toiseen saa selvittääkseen erilaisia suku- ja/tai taidehistoriallisia arvoituksia. Benac -sarjan lisäksi Mänttä-Vilppulassa nähdään etupäässä 16 millimetrin analogiselle filmille kuvaavan (ja sen työstämistä Suomessakin vaikuttaneen Phil Hoffmanin kanssa opiskelleen) Bohdanowiczin uusin lyhytelokuva, puoliabstrakti väritutkielma Pure Reason (2026).
Heikki Kinnunen
Jos milloinkaan on paikallaan aloittaa henkilöesittely kliseellä ”ei esittelyjä kaipaa”, se lienee nyt: huhtikuussa 80 vuotta täyttäneen Heikki Kinnusen (s. 1946) kasvot tuskin ovat monelle täysi-ikäiselle suomalaiselle vieraat, ja viimeistään 1990-luvulla syntyneille tuskin kenellekään. Kinnunen tunnetaan ylivoimaisesti parhaiten koomikkona, mutta näyttelijänä hänen skaalansa on toki paljon laajempi – tekihän hän debyyttinsä vuoden 1966 Lapualaisoopperassa, ja teatteriura jatkui mm. Helsingissä, Turussa ja Tampereella, samalla kun tv:n lukuisat legendaariset viihdesarjat tekivät Kinnusesta olohuoneiden vakiovieraan. Takavuosien televisiosta ovat peräisin myös ohjelmistomme kaksi harvinaisinta aarretta, jotka niiden pääroolit tekevä Kinnunen saapuu avajaispäivänämme esittelemään: Matti Ijäksen lastenelokuva Kehvelit (1985) sekä Jotaarkka Pennasen jälkimmäinen Hamlet (1992). Lisäksi perjantai-iltana Kinnunen nähdään valkokankaalla taiteellisen johtajamme Anssi Mänttärin elokuvassa Regina ja miehet (1983). Meillä on suuri kunnia toivottaa Heikki Kinnunen tervetulleeksi Taidekaupunkiin!
Pekka Karjalainen
Suomalaisen elokuva-alan pitkän linjan monitoimi- ja ammattimies ja kahdesti Jussi-palkittu äänisuunnittelija, useita omia pitkiä elokuviaan laajalla tyylillisellä skaalalla (Tallinna-tie-elokuva Hysteriasta Kummelin Jackpotin kautta aina Hevisaurus-elokuvaan) ohjannut Pekka Karjalainen (s. 1961) saapuu vieraaksemme Taidekaupungin elokuvajuhlille esittelemään upouuden, suomalaisten rauhanyhdistysten historiaa ja nykypäivää tässä poikkeuksellisessa ajassamme tarkastelevan dokumenttielokuvansa Kuopattu rauha (2026), jonka festivaalin päätösnäytöksenä nähtävä kansainvälinen festivaaliensiesitys huipentaa tänä vuonna täysimittaiseksi laajenevan sodanvastaisten elokuvien sarjamme.
Eero Koivistoinen
1960-luvun lopulta asti saksofonisti-säveltäjä Eero Koivistoinen (s. 1946) on ollut siellä missä tapahtuu – oli kyse sitten suomalaisen modernin jazzin perustuksia kaivaneesta triosta Pekka Sarmannon ja Edward Vesalan kanssa, Suomi-progen alkukoti Blues Sectionista tai hänen näitä ja muitakin musiikinlajeja kotimaiseen nykyrunouteen yhdistäneestä legendaarisesta debyyttialbumistaan Valtakunta (1968), jota seurasi nopeasti sarja jazzin eri tyylisuuntia kartoittavia klassikkolevyjä. Taidekaupungin elokuvajuhlilla juhlistetaan tammikuussa 80 vuotta täyttäneen Koivistoisen uraa esittämällä hänen pitkistä elokuvasävellystöistään ensimmäinen, Takiaispallo (Veli-Matti Saikkonen, 1970) sekä Anssi Mänttärin dokumentti What Is This? Eero Koivistoinen ja musiikki (2008), minkä lisäksi mestari itse nousee lauantai-iltana festivaaliklubin lavalle Mänttärin jazzyhtyeen saksofonisolistina!
Juha Lagström
Lapualla kasvanut laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Juha Lagström (s. 1976) tunnetaan kenties parhaiten Elonkerjuu-yhtyeen solistina, mutta hän on tuttu myös monien ammattiteattereiden lavoilta (Porissa, Vaasassa, meneillään olevalla kaudella myös synnyinkaupungissaan Seinäjoella) sekä mm. Oskari Sipolan, Anssi Mänttärin ja viimevuotisilla Taidekaupungin elokuvajuhlilla vierailleen Dave Bergin elokuvista – kuin myös kolmen vuoden takaisesta suurmenestyksessä Lapua 1976 (Toni Kurkimäki, 2023). 50-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä kansantaiteilija (miehen oma luonnehdinta itsestään) Lagström on paikalla elokuvan perjantaisessa näytöksessä Kolhon Kuvatorpalla, minkä jälkeen hän esittää samassa salissa tuotantoaan soolokonsertissaan Laulaja Lapualta. Lokakuun alussa pidetty juhlakonsertti Seinäjoen 400-paikkaisessa kaupunginteatterissa myytiin loppuun, joten liput Kuvatorppaan kannattaa hankkia etukäteen!
Jenni ja Lauri Luhta
Jenni ja Lauri Luhta (s. 1986, 1980) ovat tehneet pitkiä elokuvia vuodesta 2019 lähtien. Parhaillaan jo neljännen elokuvansa parissa työskentelevä pari on kehittänyt omaperäisen, teoksesta toiseen uusia yllättäviä muotoja saavan digitaalisen elokuvanteon tavan, joka sallii heidän hyödyntää yhteistä muiden taiteenlajien ja tekniikoiden osaamistaan ja mahdollistaa poikkeuksellisen syvien ja sisältörikkaiden teosten tuottamisen suhteellisen kevyinä tuotantoina. Heidän toinen elokuvansa, Rotterdamin elokuvajuhlien Tiger Competitionissa kilpaillut Moses (2024) nähtiin viime vuonna Suomen-ensiesityksenä Taidekaupungin ensimmäisillä elokuvajuhlilla; tänä vuonna tekijät palaavat Mänttä-Vilppulaan esittelemään kolmannen elokuvansa Jesaja (2026) maailmanensi-illan.
Jotaarkka Pennanen
Jotaarkka Pennanen (s. 1946) on tehnyt elämäntyönsä ennen muuta teatterissa (yli 70 ohjattua näytelmää, useita teatterinjohtajuuksia…), mutta uransa hän aloitti televisiossa 1960-70-lukujen vaihteessa – aikana, jolloin tuon tiedotusvälineen täydellinen alistaminen tulosvastuullle ja voitontavoittelulle oli vielä kaukana, ja olohuoneet olivat avoimia näyttämöitä erilaisille taiteellisille ja sivistyksellisille hankkeille. Jokseenkin saman etäisyyden päässä Pennasen tv-tuotannon alku- ja loppupäistä löytyy kaksi versiota Hamletista (1971 ja 1992), molemmat yhtä erilaisia toisistaan kuin mistä tahansa muusta näytelmän lukemattomista elokuvaversioista. Mänttä-Vilppulassa nähdään niistä myöhempi ja harvinaisempi, Pennaselle elokuvataiteen valtionpalkinnon tuonut nelituntinen järkäle, nimiroolissaan Heikki Kinnunen. Näytös juhlistaa molempien tekijöiden tämänvuotisia 80-vuotissyntymäpäiviä.
Jotaarkka Pennasen kuva: Noora Palmu
Karin Pennanen
Useita palkittuja lyhytelokuvia ohjannut Karin Pennanen (s. 1977) työsti yli neljän vuoden ajan ensimmäistä pitkää elokuvaansa, erakkomaisessa yksityisyydessä valtavan monitaiteellisen tuotannon luoneesta Markku-sedästään kertovaa Päivien lumoa (2025). Elokuvan ensiesitys oli viime vuoden marraskuussa Tallinnan kansainvälisillä elokuvajuhlilla, jossa se sai parhaan kansainvälisen dokumenttielokuvan palkinnon; myöhemmin se on nähty (ja palkittu) myös kotimaassaan mm. DocPointissa ja Tampereen elokuvajuhlilla, ja elokuun lopulla alkaneella teatterilevityskierroksellaan se keräsi useita ylistäviä kritiikkejä. Taidekaupungin elokuvajuhlilla on kunnia järjestää Päivien lumon Mänttä-Vilppulan ensiesitys tämän vuoden festivaalin avajaisnäytöksessä, johon ohjaaja itse saapuu esittelemään elokuvansa!
Karin Pennasen kuva: Alejandro Ramirez, Sensommar Filmfest
Erkki Saarela
Tämän vuoden festivaalilla juhlistamme useampienkin suurten suomalaisten taiteilijoiden tasavuotissyntymäpäiviä, joista osa saapuu myös henkilökohtaisesti Mänttä-Vilppulaan: heidän joukkoonsa lukeutuu myös Erkki Saarela (s. 1946), yksi maamme rakastetuimpia näyttelijöitä niin televisiossa (Soitinmenot) kuin teatterissakin (Dario Fon Mysterio Buffo – tuoreeltaan myös ohjaajana!). Saarelalta nähdään näiden kahden ilmaisumuodon väliin sujuvasti asettuva (ja elokuvajuhlien taiteellisen johtajan Anssi Mänttärin harvimmin esitettyihin ohjauksiin lukeutuva) tv-näytelmä Annabel Lee (1990), jossa hän tekee yli puolen tusinaa toinen toistaan mainiompaa roolia vajaan tunnin sisällä, minkä lisäksi meillä on suuri ilo kutsua hänet mukaan lauantai-iltana festivaaliklubilla pidettävään syntymäpäivävieraiden keskusteluun.
Mare Jatkola
Taidekaupungissa asuva elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja sarjakuvapiirtäjä Mare Jatkola (s. 1973) oppi monen muun elokuvantekijän ja taiteilijan tavoin ammattinsa perusasiat skeittileffoja tekemällä, ja sai niillä myös kansainvälistä huomiota: varsinaiset elokuvaopintonsa hän suoritti Tampereella 1990-luvun lopulla, ja on siitä lähtien ohjannut omia lyhytelokuviaan, mainoksia ja musiikkivideoita. Musiikkikentällä hän on työskennellyt mm. Jonna Tervomaan, Liekin, Hanoi Rocksin, Elonkerjuun ja Kapasiteettiyksikön kanssa. Tällä hetkellä hänellä on työn alla kaksi pitkää elokuvaa. Tämänvuotisille Taidekaupungin elokuvajuhlille Mare on suunnitellut Kolhon Kuvatorpan ohjelmiston ja esittelee myös sen sunnuntaisessa tekijävierasnäytöksessä oman uusimman lyhytelokuvansa Taparikollinen (2025).
Anssi Kasitonni
Viime vuonna vilppulalaissyntyinen Anssi Kasitonni (s. 1978) esitteli teoksiaan ja esiintyi kinokonsertin muusikkona sekä kokoillan dokumentin päähenkilönä kaikkien aikojen ensimmäisten Taidekaupungin elokuvajuhlien fokustaiteilijan; tänä vuonna hänen välittömästi tunnistettavat ja riemastuttavan kekseliäät tee-se-itse-henkiset teoksensa taas valloittivat niin Serlachius Pääkonttorin auditorion, julkisivun kuin yleisönkin. Molemmissa edellämainituissa ohjelmistoissakin nähty maailman ensimmäisen radio-ohjattavan lumilautailijan tyylinäyte Sakke (2018) on tänä vuonna mukana myös Kolhon Kuvatorpan sunnuntai-iltapäivän lyhytelokuvanäytöksessä, johon Kasitonni saapuu esittelemään teoksensa.
Iiro Koskelainen
Iiro Koskelainen (s. 1960-l.) on Mäntän media- ja kulttuurielämän pitkän linjan tekijä, jonka kädenjälkeä on nähty niin valokuvissa, elokuvissa/videoissa ja maalauksissa kuin vaikkapa hiljattain kuunnelmatuotannossakin. Hän on kuvaaja, valokuvaaja, leikkaaja ja tuotantoyhtiö IronMedian perustaja – mies, jonka kamera on vuosikymmenten aikana tallentanut paljon muutakin kuin sen, mitä kuvassa ensimmäisenä näkyy. Koskelainen on ollut mukana dokumentoimassa Mäntän muuttuvaa kulttuurielämää ja paikallista historiaa sekä tekijänä että tallentajana. Hänen tekemisessään yhdistyvät tekninen osaaminen, uteliaisuus ja vahva paikallistuntemus. Koskelaisen ohjaama lyhytelokuva Rikas mies (2023) nähdään elokuvajuhlilla Kolhon Kuvatorpan tekijävierasnäytöksessä.
Iiro Koskelaisen kuva: Sampo Linkoneva
Leo Viirret
Käsikirjoittaja Leo Viirret (s. 1967) on työskennellyt jo kolmenkymmenen vuoden ajan sekä televisiossa (mm. Matti Ijäksen tv-elokuva Tuulikaappimaa sekä lukuisia sarjoja kuten Downshiftaajat, Virta, Saunavuoro ym.) että pitkien teatterielokuvien (Harjunpää ja pahan pappi, Ihmisen osa, Häät ennen hautajaisia) parissa, ja toiminut lisäksi dramaturgina tai käsikirjoituskonsulttina monissa menestyneissä tuotannoissa. Taidekaupungin elokuvajuhlilla Viirteen laajasta filmografiasta nähdään kaksi lyhytelokuvaa, Kovat miehet (Maarit Lalli, 2000) ja Lakana (Teppo Airaksinen, 2022), jotka hän saapuu esittelemään Kolhon Kuvatorpan sunnuntai-iltapäivän kotimaisten tekijävieraiden näytökseen.
Puhujavieraat
Petteri Kalliomäki
Yksi analogisen filmikulttuurin keskeisiä edistäjiä Suomessa, Taide- ja kulttuuriviraston (KUVI) elokuva-arkistonhoitaja Petteri Kalliomäki (s. 1982) saapuu Mänttä-Vilppulaan perjantaina varta vasten esittelemään tämänvuotisen Hyvän maun tuolla puolen -sarjamme keskusteoksen Vihreät baretit (John Wayne & Ray Kellogg, 1968) sekä kertomaan valittuja seikkoja vuotuisen paikalliserikoisuutemme, Viljo Lampelan osittain Mäntässä kuvatun Vastauksen (1952) historiasta.
Teemu Kauppi
Jyväskylän Kaitafilmijuhlilta ja lukuisilta muiltakin suomalaisilta elokuvafestivaaleilta tuttu “KaitaFilmihullu” Teemu Kauppi (s. 1974) saapuu jälleen liikkuvine projektoreineen myös Taidekaupunkiin jakamaan osaamistaan ja tietouttaan kapeampien filmiformaattien loputtoman kiehtovasta maailmasta: Teemu pyörittää 16 mm -filmikopioita eri esityspaikoissa läpi koko festivaalin, alkaen torstai-aamupäivän Salama-dokumentista ja päättyen sunnuntai-iltapäivänä elokuvan alkuperäisnimen junavuoron otsikon mukaiseen kellonaikaan nähtävään Delmer Davesin western-klassikkoon 3:10 to Yuma eli Armoton ase (1957). Vierailun odotettu kohokohta on kuitenkin lauantain myöhäisiltapäivästä Kolhon nostalgisen Kuvatorpan valloittava, yllätyksillä ladattu kaitafilmishow, johon kannattaa lähteä kauempaakin!
Aapo Kukko
Maamme lahjakkaimpiin tällä vuosituhannella aloittaneisiin sarjakuvantekijöihin lukeutuva Aapo Kukko (s. 1991) on esikoisteoksestaan U-255 – Sukellus pohjoisessa (2008) lähtien tutkinut viime vuosisadan historiaa, Kongon siirtomaavuosista (Karmea tarina, 2019) toisen maailmansodan rintamien (U-255 ja Riekaleita, 2015) kautta sodanjälkeiseen Eurooppaan ja Suomeen (Sosialisti ja nihilisti, 2019; Marius, 2022; Puhumalla paras, 2023). Dmitri Šostakovitš -aiheinen järkälemäinen sarjakuvaromaani Punainen Beethoven (2026) on tuonut tekijänsä tänä vuonna entistä laajemman yleisön tietoisuuteen: Taidekaupungin elokuvajuhlat tuo Kukon teoksineen nyt myös Mänttä-Vilppulaan, jossa hän lisäksi esittelee päähenkilönsä kuuluisimpiin elokuvasävellyksiin kuuluvan mykkäelokuvan Uusi Babylon (1929).
Timo Vesala
Helsingin yliopiston meteorologian professori Timo Vesala (s. 1963) on tieteellisen työnsä ohella intohimoinen elokuvaharrastaja, joka mm. vetää yhdessä kollegansa kanssa omaa aktiivista elokuvakerhoaan ja jakaa näiden kiinnostuksenkohteidensa asiantuntemusta helposti lähestyttävässä ja kiehtovassa muodossa ympäristötiedeaiheisissa elokuvaesitelmissään. Tänä vuonna hän on laatinut Taidekaupungin elokuvajuhlien ohjelmaan metsäaiheisen teemakokonaisuuden, johon kuuluu elokuvanäytteiden ympärille rakentuva yleisöluento Puuhunsidotut, opastettu tiede- ja taideaiheinen kierros läheisellä metsä- ja tutkimusasemalla (yhdessä kuraattori Ulla Taipaleen kanssa), sekä näytös hänen suosikkiohjaajiinsa kuuluvan Luis Buñuelin harvemmin esitetystä viidakkoseikkailusta Kuoleman puutarha (1956).